![]() |
puskahevosen muoto riippunee pitkälti puskasta? |
Keskustelussa tuli jokseenkin selväksi, että ihmiset haluavat eri asioita ja etenkin mieltävät eri asioita eri tavoin (ylläri taas, tämähän tuli selväksi jo hanki määrittelyssä!), vaikka kyseessä oli yksi ja sama asia, muoto. Muoto ei ollut edes se pääasia, josta lähdettiin liikkeelle, mutta siihen aihe ja kinastelu aika vahvasti päättyi, tai tyssäsi, voisi olla oikea sanavalinta...
Onko muoto vain hevosen pään ja kaulan asento? Onko muoto sitä, missä asennossa hevonen on kokonaisuudessaan liikkuessaan vai liittyykö siihen muotoon myös hevosen liike sikäli, että millaista liike on ja mistä se lähtee? Polkeeko takapää, astuuko hevonen allensa? Kuluuko eteenpäin pyrkimys osana muotoa? Vai onko se vain rentoutta ja hevosen venyvyyttä?
Niin, tästähän me voimme olla niin montaa mieltä kuin on vastaajiakin, onko kukaan oikeassa tai väärässä? Vai onko kyse siitä, mitä hevoselta halutaan ja odotetaan?
![]() |
kuva Veera Schütt |
Askellaji suorituksessa kun issikka suorittaisi kuin kouluhevonen konsanaan, ei varmaan kiitosta tippuisi.
Valjakkohevosen muoto taas vaihtelee suoritettavan kokeen mukaan.
Hevosten muoto siis vaihtelee eri suoritusten mukaan ja muodot voivat vaihdella hyvinkin paljon sen mukaan onko kyseessä valmennusmuoto, verryttelymuoto vai kilpailusuoritusmuoto eri lajeissa.
Käyttötarkoituksen lisäksi muotoon vaikuttaa hevosen ikä, rakenne, terveys, kengitys, ruokinta, varusteet sekä koulutustaso tietenkin!
Samaa niillä on kuitenkin perusfysiologia ja rakenne; hevosella on noin 700 eri lihasta, joiden tulisi kaikkien saada oma osuutensa niin rentoutumisesta kuin työskentelystäkin.
Rentous on suuressa osassa, koska jos juututaan vain suorittamiseen, jää rasitus liian yksipuoliseksi.
![]() | |
vissiin liian alhainen muoto? kuva Veera Schütt |
Mikäli hevonen on ratsastettu hyvin ja oikein, se hakeutuu itse tarkoituksen mukaiseen muotoon, koska muotoon hevosta ei voi pakottaa. Tai pakotettuna se ei ole ainakaan rehellisesti muodossa.
Muotoon ratsastuksessa tulee ottaa huomioon hevosen fysiologia, jonka tärkein painopiste on hevosen selkä ja sen käyttö sekä etujalkoihin kohdistuva rasite kun ratsastaja on selässä.
Eteen -alas ratsastettaessa selkä nousee ylöspäin ja saadaan selkä käyttöön, mutta tulee muistaa, että eteen-alas muoto ei ole hevoselle itsestäänselvyys! Eteen-alas ei tarkoita myöskään sitä, että ratsastetaan hevonen etupainoiseksi.
Muodon saavuttamiseksi tarvitaan myös takaosaa sekä takajalkojen toimintaa (plus kaikki se mitä tarvitaan siihen, että ne saadaan käyttöön ;)) Kun takaosa saadaan mukaan, päästään kokoamiseen, jonka avulla päästään rehellisesti haluttuun muotoon, niin että hevonen itse hakeutuu siihen ja on rehellisesti sitä!
Hevosen tulee olla irtonainen ja jäntevä, muttei jännittynyt. Hevosen tulisi olla eteenpäin pyrkivä, takaosa toimien, muttei se tarkoita kuitenkaan kaahaamista vaan maltillista, tahdikasta ratsastusta. Hevosen tulee olla suora, ja tukeutua tuntumaan, kuitenkaan painamatta ohjille.
Muoto on siis jossain määrin vain silmin nähtävä asia, asento, jossa hevonen liikkuu.
Mutta kuitenkin siihen liittyy paljon muutakin, kuten tekstistä voi päätellä.
Mutta kuitenkin siihen liittyy paljon muutakin, kuten tekstistä voi päätellä.
Muodosta puhuttaessa meistä jokainen voi kuitenkin puhua eri asioista, joku voi mennä pintaa syvemmälle tähän hienoon ja laajaan asiaan joka rönsyilee sinne tänne, kuten tekstini, eikä siitä tule loppua.... tai sitten vain puhua siitä millaisessa asennossa hevonen liikkuu.
Koska sain jo itsenikin sekaisen tekstilläni, jätän teidät miettimään, oliko tässä järjen hiventäkään!?
Minähän en siis tunnetusti tiedä mistään mitään, minulla on vain mielipiteeni ja tämä tietopuoli jätetään tarkoituksella muille, siksi kysynkin, mitä muoto on sinulle? Kuinka sen määrittelet ja mitä siihen mielestäsi kuuluu?
Onko muoto vain muoto vai kuuluuko liike siihen myös?
ps. omien ajatusten lisäksi, käytin tekstissäni Håkan Wahlmanin oppeja asiasta, joten tuulesta en temmannut kaikkea. Tekstissä siis saattaa olla kerrankin ihan asiaa myös!
ps. omien ajatusten lisäksi, käytin tekstissäni Håkan Wahlmanin oppeja asiasta, joten tuulesta en temmannut kaikkea. Tekstissä siis saattaa olla kerrankin ihan asiaa myös!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti