Se on se päivä, kun aikataulut huutaa hoosiannaa jo valmiiksi, etkä ole varma kuinka ehdit ratsastamaan hevosesi.
Tiedät, että töissä on pidempi päivä, sovit matkalle nopeat treffit tavaran haun merkeissä.
Tallillekin on töistä matkaa palttiarallaa 40km ja parissa tunnissa pitäisi selvitä matkasta, tavaran hausta ja hevosen kanssa touhuiluista, koska sitten onkin jo sovittuna seuraavat kaupanteko treffit kopin kunnostukseen liittyen.
Aamupäivällä kuitenkin töissä katsoessasi huomaat, että puheluita ja viestejä tullut; ponille käynyt tapaturma. Mikä lie kaatuminen tai sitten Tiikeri on leikkiessä rallannut hokilla ohimennen...
Jippijaikeihei! Se siitä aikataulusta, tais Tiikeröinnitkin nyt jäädä.
Odottavan aika oli pitkä, mutta lopulta työpäivä loppui ja pääsin pakenemaan tallille katsomaan tilannetta, joka ei onneksi ollut katatrofaalinen, mutta himpanverran verinen.
Vastassa oli virkeä poni, joka käveli normaalisti, mutta koska pihalla kaikki muistuttaa taas joka paikassa lähinnä luistinrataa, oli ponin meno aika luisumista etenkin mäkiä alas.
Muutamaan kertaan kiljahdin Pätkikselle, joka luistatti mäkeä alaspäin kohti minua...
Talliin selvittiin ja päivän duunit alkoivat!
No mutta hei, jos ei muuta, niin pidettiin "poni nätiksi ilta" ja vietettiin Pätkiksen kanssa laatuaikaa! <3
Kenttä käytiin Tiikerin kanssa liinan kera testaamassa, mutta sielä olisi pitänyt olla luistimet jalassa, jotta olisi voinut esittää hienoja liikkeitä taitoluistelun merkeissä!
Voi hiisi! Lyhyt oli taas tuo ratsastamisen ilo...
Mutta nyt täytyy alkaa keskittymään sitten maastakäsin hommiin poikien kanssa, reenataan seuraavana vaikka valjakkoon tai naamiaisiin jos ei muuta keksitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti