Kun kyse on rahasta

Hyvinkin usein törmää siihen ennakkoluuloon, että hevosharrastus on vain rikkaiden laji.
Se ei pidä paikkaansa, myös meillä matalapalkkaisilla on mahdollista omistaa hevonen, mutta toki sen eteen saa tehdäkin jo jotain, eikä vain riitä että maksaa tililtä sitä, tätä ja hieman tuota.

Mutta tarkemmin kun miettii, kyllähän hevosten kanssa moni asia on kiinni rahasta.

Kun aloitin ratsastuksen lapsena, ratsastin kerran viikkoon. Hieman isompana kun intoa riitti ja olisin tahtonut edistyä, isäni taisi tehdä hieman enemmän töitä ja välillä viikonloppuvuoroja, jotta saatiin toinen ratsastustunti viikkoon.

Eli jos sinulla on rahaa, sinulla on mahdollista osallistua useammin tunneille ja valmennuksiin. Mitä useammin käyt tunneilla, sitä enemmän sinulla on mahdollista edistyä.

Tämä on oikeasti totta, että ilman valvovan silmän alla käyntiä puksutat paikoillasi. Niin minäkin tein hetki sitten monta vuotta...

Mitä enemmän sinulla on rahaa, sitä paremman ja osaavamman hevosen saat. Ja mitä enemmän sinulla on rahaa, sitä useammin voit käydä valmennuksissa ja sinulla on mahdollista edistyä, oman osaamisesi ja lahjojesi rajoissa tietenkin.
Mutta jos ei ole rahaa, ei voi edistyä.

Ostin Tiikerin, ja aikoinaan Jellen, koska halusin saavuttaa unelmani. Halusin alkaa kilpailemaan ja valmentautumaan (seuratasolla). Jellen kanssa unelmat kariutuivat, ratsastukselliset virheet lisääntyivät tunneillä käynättömyyden vuoksi.
Uusi mahdollisuus avautui Tiikerin kanssa. Hieman kivinen on ollut tie, mutta vielä.täältä nousemme!

..silti joudun toteamaan, että vaikka taas eräs mahdollisuus voisi aueta edessäni unelmieni saavuttamiseksi, joudun miettimään tilaisuuteni. Raha ratkaisee.

Harkitsen vakavasti keppihevosiin siirtymistä. Esteratakin on valmiina eteisessämme!

Hyvä, huono vai tosi huono?

Hyvä ratsastaja, huono ratsastaja, perusratsastaja, kokenut ratsastaja..

 Jostain syystä viime aikoina minulla on ollut hyvinkin paljon aikaa miettiä asioita, mutta ennen kaikkea lukea facebookin hepparyhmiä.

Olen pistänyt merkille, että jokaiselle meistä hyvä ja kokenut ratsastaja merkitsee eri asioita. minulle kokenut on paljon vähemmän kuin jollekin toiselle. Jollekin hyvä ratsastaja tarkoittaa sellaista, joka tunnetaa maailmalla, minusta taas nimi ei kerro kaikkea, koska se tuntematon voi olla osaavampi ja kokeneempi kun se, joka tunnetaan.

Nimi ei tee kestä hyvää, vaan taito.

Mikä taas kertoo, että joku osaa? Onko se kisasuoritus vai estekorkeus mitä on hypännyt? Sillä minäkin olen hypännyt huikean 90cm okserin, enkä silti osaa mitään. Ei sillä, että 90cm olisi vielä edes paljon.

..niin ja jos on nimekäs ratsastaja, tarkoittaako se automaattisesti hyvää valmentajaa? Minusta ei ja joskus ehkä hieman saatan hörähtää ilmoitukselle, jossa esimerkiksi kilparatsastaja x käy pitämässä valmennuksen. Hinta pompsahtaa yli 100€ jo pelkästään nimen vuoksi, vaikkei valmennuksen tasosta olisi mitään tietoa.

Vaikka itse olen kaikkien hevosteni kanssa lähtenyt ruohonjuuri tasolta ja saanut niistä ratsastettua ihan perus kivoja hevosia eli osaan ratsastaa (= pysyn selässä ja osaan kertoa hevoselle suunnan ja edes suurinpiirtein askellajin), en osaa opastaa ketään edes perusasioissa. Olisin siis aivan surkea opettaja!

Osaaminen ei siis kerro myöskään sitä, että osaisi opettaa.

Minun jos kenen pitäisi muistaa tämä, etenkin kisoissa:
Moni asia vaikuttaa tasoon. Jos minulla on osaamaton hevonen, en voi olettaa voittavani kisoissa. Jos hevonen taas osaa, en voi taaskaan olettaa voittavani, jos en itse osaa.

Minulla voi olla taitoa yhden hevosen kanssa, muttei toisen. Kun taas joku toinen pärjää paremmin sen jonkun toisen hevosen kanssa.

Ratsastus on laji, jossa pitäisi kilpailla ja valmentua itseään vastaan ja itseään varten. Jos kehittyy paremmaksi, voi siitä aina olla ylpeä.

Jos et ole itsestäsi ylpeä, et voi olettaa, että kukaan muukaan olisi. Etenkään hevospiireissä. Tee kaikki itseäsi varten, älä muita!