torstai 15. joulukuuta 2016

Kaikki hevosen vuoksi

Mietin hevosen omistajuuttani taaksepäin ja mietin, mikä siinä onkin, että jotkut, kuten minäkin, tekee hevosensa vuoksi mitä vain. Hevonen on aina etusijalla ihan kaikessa. Vaikka itseltä puuttuisi jotain, hevosella pitää olla kaikkea ja kaikki hyvin.

Hartioita kiristää ja päätä särkee, kuulostaako tutulta?
Hevosella hieman lavat jumissa, äkkiä hieroja paikalle! Itse et tietenkään ole vuosiin käynyt hierojalla, vaikka ehkä syytä olisi.. oikeastaan hevosella ei tarvitse olla edes mitään hätää, hieroja tilataan ihan varmuuden vuoksi!

kuva Veera Schütt
Kengistäsi tippuu pohja ja housuissasi on reikä, mutta tarvisi ostaa uusi VETOauto, koska milloin vain voi tulla tilanne, että hevosen olisi päästävä klinikalle! Niin, tässäkin taas ajateltiin hevosta, viis siitä paljonko siihen upposikaan rahaa. Autokaupassa maasturin vieressä ollut pikkukippo olisi ollut ainakin 20t€ halvempi, mutta sillä ei olisi voinut vetää...

Sukkia ei ole yhtään, ainakaan ehjiä tai samaa paria. Hevoselta repeää loimi, koska siitä oli hauskaa riisua se ja pistää palasiksi. Ja eikun loimi kaupoille! Itsellesi et raaski ostaa edes euron sukkaparia..

Hevoselle käy haaveri, eläinlääkäri ei anna paljoa toivoa, mutta sinä et anna periksi, kysehän on parhaasta ystävästäsi! Kuntoutat hevostasi vuosi tolkulla; kuukausien taluttelua, kuukausien lyhyet ravipätkät, kuukausien lyhyet laukkapätkät. Vuosia töitä, josta et ole edes varma, onko siitä apua!?

Kun vihdoin hevonen on kunnossa, sitten tulee jotain muuta ja kohta huomaat, että olet vuosia maksanut maltaita hevosesta, jolla olet suurimmaksi osaksi vain kävellyt, jos selkään asti on edes päässyt. Kaikki rahasi on mennyt kymmeneen eri purkkiin, joilla sairaudet ja erilaiset tapaturmista aiheutuneet vammat ovat pysyneet kurissa.

Olet itse ratsastanut kunnolla ehkä 5v sitten, etkä ole enää varma miltä tuntuu laukata hevosella kolme pääty-ympyrää. Olet luopunut kaikesta siitä mitä joskus unelmoit; ehkä omalla hevosella tunneilla/valmennuksissa käynnin, ehkä kisailutkin. Ja miksi? Koska olet tehnyt kaikkesi ystäväsi vuoksi!

Olet raahautunut tallille kuukausia jopa 3krt/päivässä, jotta olet saanut kylmättyä jalkoja. Olet säällä kun säällä, jopa yöllä raahautunut tallille taluttamaan hevostasi, jotta se tulisi kuntoon. Sillä oli ehkä ähky tai et ehkä töiden takia päässyt hoitamaan talutusta kun yömyöhään tai aamulla ennen aamutallia. Mutta hoidettu, oli kello mitä vain...

Ei ole mitään, mitä et olisi ystäväsi vuoksi tehnyt. Vain, koska rakastat hevostasi niin paljon. Ja lopulta sinä itse olet se, joka joutuu tekemään sen vaikeimman päätöksen ja luovuttamaan, päästämään irti ja suremaan...

se rikkinäinen loimi....

Vaikka jo kaksi kertaa olen joutunut tekemään sen vaikeimman päätöksen ja joudun joka päivä ikävöimään rakkaita ystäviäni, en kadu päivääkään, enkä yhtäkään tekoa, mitä niiden eteen olen tehnyt <3

Kaikkeni teen myös jatkossa, koska minulla on käsissäni taas niin uskomaton hevonen  joka toivottavasti antaa minullekin vielä paljon, kaikkea muutakin kuin huolia ja murheita <3

1 kommentti: