Suurien seteleiden hevonen

22.5.2016, kuva Veera Schütt

Lueskelin facebookini "Tänä päivänä" -päivityksiä. Silmille pomppasi vuoden 2012 linkkijako, jossa mietin, että alkaisiko sitä pärjäämään pikkukisoissa tämän hintaluokan hevosella?

Linkki ei tietenkään enää toiminut, mutta teksteistä päätelleen hintaa oli enemmänkin, koska mietin, että asunto myyntiin ja hevoskaupoille. Taisi siis olla joku 100t€ kilpurista kyse.

Niin, miltä se näyttäisikään jos minä duunailisin kalliin ja osaavan kilpurin selässä ykköstason kisojen Ceetä ja Beetä?

Oppisiko ikuinen alkeisratsastaja vihdoin ratsastamaan vai menisikö hevonen hienosti, mutta täti selässä kuin perunasäkki? Voisiko mikään mennä hienosti?

Tuoko hyvä ja kallis hevonen automaattisesti sen menestyksen vai tarvitseeko silläkin osata ratsastaa?

Paljon vierestä menoa katselleena, eihän se kallis hevonen tuo automaattisesti onnea, saati menestystä. Joku voi "antaa ilmaiseksi", mutta suurimmaksi osaksihan ne osaavat eivät anna mitään ilmaiseksi. Toisaalta, eikai mikään hevonen?

Yleensä kun liian osaamaton ostaa hienon kilpahevosen, siitä ei tule kun isoja ongelmia.

Barcelona 18.6.2016

Olen minäkin viime kesänä mennyt hevosella sellasia temppuja ja liikkeitä, etten koskaan enää tule menemään kun en sitä hevosta ostanut, mutta en minä sitä iloa itse aiheuttanut. Yksin olisin ollut peukalo keskellä kämmentä ja kämmenkin vielä hukassa! Mutta aina viin kertoa, että temppuja on tehty!

(Temput tehtiin kuvan kauniilla hobusella, joka muuten tuli myös Suomeen samassa kuormassa Tiikerin kanssa! Jos joku tuntee, niin terkut ruunalle! <3 siinäkin varsinainen aarre!)

Vaikka vuodesta toiseen haaveilen siitä osaavasta hevosesta, jonka kanssa edistyä ja pärjätä, en ole vielä yhtään sellaista ostanut.

Monesti olen miettinyt että miksi?

Mieheni totesi Tiikerin ostettuani, että pidän ilmeisesti haasteista. Totta kai sekin on.. Mutta suurin syy taitaa kuitenkin olla se, ettei niissä osaavissa ole ollut hevosta, joka olisi miellyttänyt tai tuntunut omalta.

..toki, onhan se aina iso pudotus friisiläisen jälkeen siirtyä esimerkiksi puoliveriseen, etenkin jos tykkää muhkusta :D ja faktahan on, että jos pärjätä haluaa, se varmin ostos on se puoliverinen.

Minulle hevonen on paljon muutakin kuin harrastusväline, enkä voisi kuvitellakaan ostavani hevosta vain sillä perusteella mitä se osaa tai ei osaa. Edes suuret setelit eivät siis takaa täydellistä hevosta.

Ja mikä olisikaan parempaa kun aloittaa pohjamudista, päästä eteenpäin ja saada onnistumisia oman työnsä ansiosta, hevosella joka on sinulle kaikki kaikessa ja parhaassa tapauksessa myös sinä hevosellesi? Suurilla seteleillä ei saa sitä rakkautta <3