Jotain on saavutettu, silti ei mitään

Siivosin äskettäin ruusukenaruani siten, että sain kaikki Jellen ruusukkeet samalle narulle, jotta sain tehtyä Tiikerin ruusukkeelle tilaa.

Ruusukkeista voisi päätellä, että olemme joskus onnistuneetkin jossain, vaikkei se tosiasiassa kai pidä paikkaansakaan edes. Ne taitavat olla ennemminkin saavutuksia ilman saavutuksia.

Miksikö? Minähän olen vain puska Ö -tason harrastelija, joka tuurilla saa hevosen oikeaan askellajiin kuin oikein kovasti yrittää. "Kisailut" ovat aina olleet niitä maksimissaan 70cm ja HeB, viime vuosina ennemminkin ristikko ja raviohjelma pohjaista, toki pitkälti hevosen va,,ojen ja sairauksien vuoksi, mutta itseäni en edes sen paremmaksi ratsastajaksi edes laskisi.

20.11.2016 kuva Veera Schütt

Ruusukkeiden pitely toi kyyneleet silmiin eikä edes siksi, että Jellen ja minun ainoa, oikea saavutus taisi olla vain ja ainoastaan maastakäsittelykisojen voitto, eikä yksikään noista "kisa" ruusukkeista.. Kyyneleet silmiin toi se ikävä mikä tuota hevosta on, kaikki se mitä sen kanssa olisi voinut vielä saavuttaa ja kaikki se mitä jäi saavuttamatta joskus. Kaikki se aika, mitä meillä piti vielä olla..

Vaikkei meidän ruusukkeet kerro saavutuksista, kuten mestaruuskisoihin sijoituksista, helpon A:an tai metrin voitoista, ne ovat kuitenkin meidän onnistumisiamme. Kuinka selvisimme vaikeista hankosidevammoista radoille asti takaisin, vaikka vain raviohjelmiin. Pääsimme starttaamaan ensimmäisen ja viimeisen 20km matkaratsastusmatkan onnistuen ja näytimme maastakäsin saumattoman yhteistyömme. Paljon pientä, mutta meille niin suurta.

Tiikerinkään narulle en usko sen kummempia saavutuksia tulevan, mutta sielä on jo yksi onnistuminen: ensimmäisen kisojemme, ristikkoluokan puhtaasta radasta ansaittu ruusuke. Monelle ei mitään, meille iso askel eteenpäin <3

Joskus on vaikeaa olla puskaratsastaja, kun muut loistavat kisoissa, mutta toisaalta, minulla on hevonen joka rakastaa minua ja minä sitä, mitä voisin enempää toivoakaan? <3

Mikä siis onkaan saavutus? Onko sillä sittenkään mitään merkitystä onko se ruusuke aluekisojen helposta A:sta vai seurakisojen raviohjelmasta? Tai onko se pokaali mestaruuskisojen voitosta vai ruusuke ristikkoluokan puhtaasta radasta?

Olisihan se hienoa sanoa pärjänneensä oikeasti isoissa skaboissa, tai edes niissä seurakisojen isoissa skaboissa, mutta toisaalta, kisathan ovat oman suorituksen parantamista, itsensä ylittämistä ja haastamista. Se vain tulisi itsekin muistaa myös näinä pimeinä iltoina, kun kovasti harmittaa olla ikuinen alkeisratsastaja...